Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Judith Walker

Nimi Judith Walker Luokka 5.
Syntymäpäivä 16. marraskuuta Tupa Korpinkynsi
Asuinpaikka Lontoon reunamilla Holvi 38 ka. 9 si. 14 su.

Luonne

Judithin hallitsevin piirre on varautuneisuus. Hänen kanssaan on aluksi hirvittävän vaikeaa tulla toimeen, sillä hänellä on tapana arvioida ihmisiä rankastikin ensimmäisillä tapaamisillaan. Judithin kanssa voi myös olla hankalaa tehdä luottamusta vaativia asioita, sillä hän ei yleensä luota kehenkään tai mihinkään.

Judith on myös pitkävihainen ja hän suuttuu herkästi. Jos hänet onnistuu suututtamaan pahasti, ei hyvin käy, sillä hän ei luovuta ennen kuin on keksinyt jonkun kieron suunnitelman asianomaisten päänmenoksi. Suunnitelmaa tehdessään Judith on kärsivällinen eikä anna minkään tulla tielleen. Esimerkiksi muutaman viattoman sivustakatsojan syyllistäminen käytävän räjäyttämiseen on pikku juttu.

Judith ei koskaan anna kellekkään  enempää mitä he ovat hänelle antaneet. Yleensä hän vie itsensä muiden edelle, ja ei välitä mistään kunhan saa itse  haluamansa. Hän on usein kateellinen muille heidän ”täydellisistä” elämistään.

Vaikka muuta voisi väittää, Judith ei koskaan olisi pahan puolella, vaan taistelisi loppuun asti hyvien puolella. Taistelusta hän itse asiassa pitääkin, niin henkisestä sanataistelusta kuin fyysisistä kaksintaisteluistakin, niin kauan kun hän on itse voitolla. Häviäminen ei kuulu hänen tapoihinsa, ja hän tekee aina kaikkensa ollakseen paras. Hopea on häpeä, eikös se niin mennyt?

Ulkonäkö

Judithilla on lantiolle asti olevat vaaleat hiukset, jotka ovat aina hieman laineilla. Hän pitääkin hiuksiaan usein auki, tai toinen vaihtoehto on kireä nuttura takaraivolla. Juhliin hän saattaa joskus myös värkätä hiuksistaan monimutkaisia lettikampauksia.

Judith käyttää koulussa aina mustaa koulukaapua, mutta jästimaailmassa, silloin harvoin kun hän siellä käy, hänen lempi asusteensa ovat tiukat farkut ja musta huppari. Judith käyttää kotona yleensä mustaa tai hopeaista kaapua.

Judith on aina ollut hieman pidempi kuin muut hänen ikäiset ja ruumiinrakenteeltaan hän on hoikka. Hän kävelee usein leuka hieman pystyssä kuin osoittaakseen muille paremmuuttaan.

Muuta

Judithin perhe on puhdasverinen ja hänen vanhempansa kerskailevat sillä usein muilla. Judith itse ei tuosta kerskailusta välitä, sillä hänen mielestään hyvä ihminen ei määräydy suvun perusteella. (Mutta tästä hän ei ole koskaan kehdannut kertoa vanhemmilleen).

Tylypahkan ulkopuolella Judith tykkää ratsastaa, ja hänen vanhemmillaan onkin pieni talli, jossa asuu Judithin oma poni.

Matka-arkku

Taikasauva leppää, feeniksin pyrstösulka, 13 ¾ tuumaa, joustamaton

Opiskelutarvikkeet

Oppikirjat

Ei tavaroita.

Muistiinpanovälineet

Ei tavaroita.

Taikajuomatarvikkeet

Ei tavaroita.

Muut oppitarvikkeet

Ei tavaroita.

Tavarat

Taikatavarat

Ei tavaroita.

Vaatteet

Ei tavaroita.

Kirjat

Tylypahkan historia

Huispausvälineet

Ei tavaroita.

Lemmikki

Ei lemmikkiä.

Opinnot

Valinnaisaineet Kerhot Tupapisteet Tarinat
Numerologia, velhoyhteiskuntaoppi, muinaiset riimut Huispaus (etsijä), kaksintaistelukerho 13 1/5

Arvosanat

Aine Läksyt Kokeet Keskiarvo
Loitsut      
Muinaiset riimut      
Muodonmuutokset      
Numerologia      
Suojautuminen pimeyden voimilta      
Taikajuomat      
Taikakausien historia      
Tähtitiede      
Velhoyhteiskuntaoppi      
Yrttitieto      

Saavutukset

Liittynyt Tylypahkan oppilaaksi 7.1.2018.

Korpinkynnen valvojaoppilas 14.1.2018 alkaen.

Viestit

Tarinakirja

 [ Kirjoita ]

Nimi: Judith Walker

18.02.2018 07:59
Ostoksilla olisin :)

Tylypahkan historia, 8 ka
Yht. 8 ka

Nimi: Judith Walker

15.02.2018 17:52
//Ihan ensimmäisenä varoitan, en ole hyvä kirjoittamaan. Tarina sisältää todennäköisesti miljoona kirjoitusvirhettä, olen pahoillani. Se on myös melko lyhyt, seuraavat osat ovat sitten pidempiä.
Teitä on varoitettu.

~Ensimmäinen osa~

Tylypahkan pikajunan edetessä tasaista tahtia kohti edessä häämöttävää iltaa, istuin vaunuosastossa jutellen ystävieni kanssa. Pikkusiskoni Evelyn käveli hermostuneesti ympäri vaunua, ja stressasi tulevaa lajitteluaan parhaan ystäväni Madisonin yrittäessä epätoivoisesti rauhoitella häntä.
”Minä haluan Korpinkynteen, koska Judith on siellä, tai Rohkelikkoon, koska Rohkelikot on kivoja”, Evelyn sanoi ja alkoi hyppiä paikallaan kuin kumipallo jonka joku oli singonnut matkaan.
”En olisi niin varma siitä, että Rohkelikot ovat kivoja”, huomautti vieressäni istuva William, jonka vaalea pää tuli esiin Päivän Profeetan takaa. ”Rohkelikotkin nimittäin osaavat olla erittäin inhottavia, jos minulta kysytään.”
”Kuten Nicholas”, totesin väliin, ”hän on aikamoinen kiusankappale.”
Evelyn pysähtyi hetkeksi kuin miettiäkseen sanojamme.
”Ehkä minä sitten haluan vain Korpinkynteen”, hän totesi iloisesti ja jatkoi taas hyppimistään. ”Mutta mitä minä teen jos minut laitetaan Luihuiseen tai, tai Puuskupuhiin, Puuskupuh on hirveä”, Evelyn pysähtyi taas ja väänteli käsiään hermostuneesti. ”Tai entä jos en saa ystäviä tai minua kiusataan tai..”
Madison pysäytti Evelynin puhetulvan nostamalla kätensä ilmaan.
”Mitä jos kertoisimme jokainen omasta lajittelustamme?” hän ehdotti ja sai Evelynin hihkaisemaan innostuksesta.
”Minä voin aloittaa”, sanoi William, joka siirsi lehden syrjään ja aloitti salaperäisellä äänellä: ”Siitä on jo kuusi vuotta…”

Seisoin pitkässä ensiluokkalaisten jonossa. Joka puolella Suurta salia oppilaat juttelivat keskenään, ja taivaisiin avautuvan katon läpi tähdet tuikkivat iloisesti. Salin etuosassa opettajat istuivat pöytänsä takana, paitsi professori McGarmiwa, joka seisoi juhlallisesti lajitteluhattu kädessään pienen jakkaran äärellä. Jännitys kalvoi sisälläni, ja tavallaan toivoin ettei vuoroni koittaisi koskaan, tavallaan kuitenkin halusin sen jo olevan. Professori McGarmiwa laski hatun penkille, ja se puhkesi laulamaan. Jännitykseltäni en pystynyt kuuntelemaan tarkasti hatun laulua, yritin vain olla pyörtymättä.
Laulun vihdoin loputtua, professori McGarmiwa astui taas esiin, ja alkoi puhua.
”Kun sanon nimenne, tulkaa tänne eteen ja sovittakaa hattua. Paul Bellow!”
Pieni tummatukkainen poika kipitti nopeasti eteen ja vetäisi hatun päähänsä. ”PUUSKUPUH!” hattu kiljaisi melkein välittömästi, ja poika laski helpottuneen näköisenä hatun takaisin jakkaralle lähtien kävelemään kohti keltaisella varustettua pöytää.
Meidän nsiluokkalaisten jono lyheni lyhenemistään ja jokainen uusi tulokas sai raikuvat aplodit tupaansa vastaavalta pöytäseurueelta. Kun lajittelua odottavia oli enää muutama lisäkseni, professori McGarmiwa huusi viimein nimeni. Kävelin tärisevin askelin eteen tuntien kaikkien muiden oppilaiden polttavat katseet selässäni ja istahdin alas jakkaralle. Vedin hatun päähäni ja jäin odottamaan hatun tuomiota.
”Hmm.. vaikea tapaus.. melko rohkea ja fiksu, mutta käyttää fiksuuttaan muuhunkin kuin hyvään.. noh, ehkäpä sopisit parhaiten tähän tupaan.. KORPINKYNSI!” hattu kiljahti koko salille. Helpottuneena siitä, etten joutunut Puuskupuhiin (sillä mitä vanhempani olisivat siihen tuumanneet!) menin sinisellä varustettuun pöytään, jossa kaikki taputtivat minulle hurjasti.

”Ja niin minusta tuli Korpinkynsi”, lopetin kertomukseni illan jo hämärtyessä junan ulkopuolella. Evelyn oli jo rauhoittunut, ja hän istui nyt pää Madisonin olkaa vasten ja päästi pienen haukotuksen.
”Sinun kannattaisi ehkä yrittää nukkua hieman ennen kuin saavumme Tylypahkaan, ei olisi kivaa nukahtaa kesken kestien”, sanoin hiljaa Evelynille, jonka silmät alkoivat pikku hiljaa lurpsahdella kiinni.
”Mutta kun.. minua.. ei.. väsytä..”, Evelyn yritti hangata vastaan, mutta heti puheensa loputtua hän antoi silmiensä painua kiinni. Kun hänen hengityksensä oli rauhoittunut, kuiskasin: ”Hän heräsi neljältä, ei ihme että häntä väsyttää.” Madison nyökkäsi varovasti.
”Onko sinulla muuten vielä niitä suklaasammakoita? Minun tekisi mieli syödä yksi sellainen..”, hän kysyi ja ilmehti tehokkaasti anelevaa.
”On, ota vaikka kaksi”, naurahdin.
”Kiitos”, Madison mumisi suklaata suu täynnä ja vinkkasi silmää aiheuttaen minulle hervottoman, mutta äänettömän naurukohtauksen.

”Saavumme pian Tylyahoon. Pyydän teitä jättämään matkatavaranne junaan, ne toimitetaan linnaan myöhemmin. Ensiluokkalaiset: seuratkaa professori Rubeus Hagridia linnaan, muut menkää rauhallisesti vaunujonoon. Mukavaa lukuvuotta kaikille!” kuulutus kaikui pitkin junan käytäviä, jotka täyttyivät sen jälkeen nopeasti ihmisistä. Ulkona oli nyt jo täysin pimeää, ja juna oli selvästi hidastanut vauhtia. Vilkaisin nopeasti peilikuvaani junan ikkunasta, ja katseeni kiinnittyi valvojaoppilaan merkkiin, joka kimalsi rinnassani luoden mieleeni pienen ylpeyden häivähdyksen. En ollut uskonut saavani merkkiä, koska, noh, käytökseni silloin kun opettajat eivät näe, ei aina ollut hirveän esimerkillistä.
”Minä näen aseman!” Evelyn kiljaisi yhtäkkiä. Ja toden totta - ikkunasta näkyi valoläikkä, joka suureni koko ajan sitä suuremmaksi, mitä lähemmäksi juna sitä eteni. Pian juna pysähtyikin nytkähtäen, ja käytävät alkoivat tyhjentyä ovien rämähdettyä auki. Mekin siirryimme oppilaslauman mukana junan ulkopuolelle.
”Eve, sinun täytyy nyt lähteä eri suuntaan kuin me, mutta tapaamme sitten kesteissä”, sanoin ja halasin Evelyniä tiukasti.
”Lupaatko että tapaamme?”, hän kuiskasi hiljaa korvaani, ja hänen äänestään kuuli, ettei itku ollut kaukana.
”Minä lupaan Eve, älä huoli”, lupasin ja päästin hänestä irti. ”Mutta nyt sinun on mentävä muiden ensiluokkalaisten luo, muista Eve, sinä olet jo iso tyttö ja selviät siitä.” Rutistin Evelyniä vielä kerran ja hän lähti, vilkaistuaan meitä vielä kerran, kohti Hagridia, joka huuteli laiturin toisessa päässä ensiluokkalaisia luokseen.
Evelynin kadottua väkijoukkoon, minä, Madison ja William lähdimme vaunujonoon, joka kiemurteli pienen metsäkaistaleen läpi. Emme olleet ehtineet vielä lähellekään vaunuja, kun kuulin tutun, mutta erittäin ärsyttävän äänen huutavan minua meidän takaamme.
”Nicholas, painu kuuseen, me emme kaipaa seuraasi”, sanoin halveksivasti vaivautumatta edes kääntämään päätäni hänen suuntaansa.
”Mikset sinä ikinä halua olla minun kanssani?” viereeni ilmestynyt poika kysyi ja loi minuun anelevan koiranpentuilmeen. Tuhahdin kovaäänisesti ja loin häneen murhaavan katseen.
”Kuten varsin hyvin tiedät, minun mielestäni olet ärsyttävä ja tuo anelu ei paranna tilannettasi yhtään. Saisit olla onnellinen, kun en ole vielä kironnut sinua sinne missä pippuri kasvaa, joten ole hyvä ja häivy silmistäni”, sylkäisin viimeiset sanat suustani. Nicholaksen kasvoille nousi aavistuksen verran surullinen ilme, ja hän jättäytyi aavistuksen meistä jälkeen.
”Että hän osaa olla rasittava”, kirosin ääneen. Madison päästi myötäilevän äännähdyksen juuri kun vapaat vaunut ilmaantuivat metsänlaidan takaa ja me pääsimme kiipeämään kyytiin.

Vastaus:

Ja minä kommentoin ihan ensimmäisenä, että pöh, sinähän olet oikein hyvä kirjoittamaan! Tarinassasi on paljon hauskoja kohtia, joille naureskelin, ja kielesi on selkeää ja hyvin jäsenneltyä. Noita miljoonia kirjoitusvirheitäkin tarinassa oli ehkä huimat kolme, eivätkä ne mitenkään hankaloittaneet lukemista. Että ei kun leuka ylös vaan, kyllä tällaiseen kirjoitustaitoon saa olla ihan tyytyväinen! :) Mitä tarinan pituuteen tulee, niin tämmöiset 900 sataa on oikein hyvä mitta ensimmäiselle tarinalle – en vaadi tai odota keneltäkään sellaisia viiden tuhannen sanan pienoisromaaneja. :D

Erityisesti minun on mainittava tarinastasi ihan ensimmäinen lause, sillä siinä on mielestäni hauska ja nätti kielikuva: ”Tylypahkan pikajunan edetessä tasaista tahtia kohti edessä häämöttävää iltaa, -–” Et kirjoita junan etenevän kohti jotain paikkaa, vaan enemmänkin aikaa, mikä viittaa myös vähän siihen, että junamatka on ollut pitkä. Muuten, kuten jo mainitsin, tarinassasi on paljon hauskoja kohtia, joille hykertelin. Ensinnäkin Evelyn pomppimassa kuin kumipallo nostattaa hyvin hassun mielikuvan. :D Repeilin myös tälle: ”En ollut uskonut saavani merkkiä, koska, noh, käytökseni silloin kun opettajat eivät näe, ei aina ollut hirveän esimerkillistä.” Voi voi, onkohan opettajakunta nyt valinnut oikean henkilön tähän hommaan. XD

Olet sijoittanut Judithin muiston hänen omasta lajittelustaan hyvin keskelle tekstiä, ja siirtymien ansiosta se todella tuntuu ”tarinatuokiolta”. Oli myös mielenkiintoista saada tietää, mitä kaikkea lajitteluhattu pohti Judithin päässä ollessaan!

Yhdestä asiasta huomautan: käytät todella paljon kaksoispisteitä (..) kolmoispisteen (…) sijaan. Tuo kaksoispiste on tavallaan vähän sellainen ”kirjoitusvirhe”, eli muista jatkossa pistää kaikki pisteet täyteen! ;)

Annan sinulle tästä tarinasta 13 kaljuunaa, 9 sirppiä ja 14 sulmua, sekä 8 tupapistettä.

Nimi: Judith Walker

14.02.2018 21:23
Kiitos ihanasta runosta Ouji <3 Hyvää jo mennyttä ystävänpäivää sinullekin <3333

Nimi: Ouji Mon

14.02.2018 07:50
Sininen salaisuus

Hiljainen hämärän hetki,
odotus käy äänetön,
päättyvä on päivän retki,
yö verhoovi metsikön.

Silloin ma korvaasi kuiskaan,
sinisen salaisuuden,
tahdoin sinut kuulemaan,
yhden kauniin totuuden.

Ystävyys syvä tärkeää,
rakennetuksi saada on,
ystävä auttaa, ymmärtää,
yksin olet vain onneton.

Hyvää ystävänpäivää, Judith!
Terveisin: Ouji Mon

Nimi: Judith Walker

14.01.2018 18:57
Kiitos tiedosta :)

Nimi: Judith Walker

12.01.2018 21:53
Otan vastaan valvojaoppilaan paikan! :)
Valinnaisaineeni ovat numerologia, velhoyhteiskuntaoppi ja muinaiset riimut.

Kysyn vielä, että oliko noita kaikkia lueteltuja ravaroita pakko ostaa, vai voiko niistä ostaa vain pari/ei yhtään?

Vastaus:

Hieno juttu, onneksi olkoon tuoreelle valvojaoppilaalle siis! Tavaroita saa ostaa tai olla ostamatta ihan niin paljon kuin itse haluaa. :)

Valinnaisaineidesi oppikirjat:

☞ Conroy, Dara: Numerot ja kielioppi
☞ Damon, Phaenna: Muinaiset riimut helposti
☞ Riimusanakirja
☞ Holly, Weylyn: Velhouden viimeaikainen kehitys

Nimi: Braelyn Poe
Kotisivut: http://tylypahka.w2.fi/

12.01.2018 15:56
TYLYPAHKAN NOITIEN JA VELHOJEN KOULU
Lukuvuosikirje, 5. luokka

Hyvä neiti Walker,

tervetuloa opiskelemaan Tylypahkan noitien ja velhojen kouluun. Olet ilmoittautunut läsnäolevaksi 5. vuosiluokalle. Lajitteluhattu on lajitellut sinut Korpinkynnen tupaan.

Sinut on myös valittu tupasi valvojaoppilaaksi. Halutessasi voit ottaa paikan vastaan. Ilmoitathan tässä tapauksessa pöllöpostissa mahdollisimman pian halustasi ottaa valvojaoppilaan paikka vastaan. Lisätietoa valvojaoppilaista voit lukea Koulu-välilehdeltä.

Viidennen vuoden oppilaat opiskelevat pakollisten aineiden lisäksi 2-3 valinnaista oppiainetta. Valinnaisaineita ovat ennustus, jästitieto, numerologia, maailman velhokulttuurit, muinaiset riimut, taikaolentojen hoito, sekä velhoyhteiskuntaoppi. Ilmoitathan pöllöpostissa mahdollisimman pian omat valinnaisaineesi.

Kaikkien oppilaiden toivotaan osallistuvan vähintään yhteen vapaa-ajan kerhoon. Näitä kerhoja ovat muun muassa huispausjoukkueet, kaksintaistelukerho sekä kitakivikerho. Kerhoihin ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella. Lisätietoa saat Opiskelu-välilehdeltä.

Oppilaat voivat tuoda kouluun mukanaan yhden lemmikin. Sallitut lemmikit voit tarkastaa koulun säännöistä Koulu-välilehdeltä.

Ohessa saat luettelon kirjoista ja välineistä, jotka voit halutessasi hankkia neljättä lukuvuottasi varten. Olet saanut aloitusrahaa 40 kaljuunaa. Kaikki tavarat voi ostaa Tylyahon tai Viistokujan liikkeistä.

Hyvää lukuvuotta!

***

TARVIKELISTA

Koulupuku

☞ tavallinen kaapu (mustaa)
☞ talviviitta (musta, hopeakiinnikkeet)
☞ suorat housut (mustat) tai polvipituinen hame (musta)
☞ kauluspaita (valkoinen)
☞ neulepaita tai -liivi (harmaa)
☞ solmio (sininen)

Oppikirjat

☞ Bathilda Bagshot: Historian taikakaudet
☞ Phyllida Itiö: Tuhat taikayrttiä ja -sientä
☞ Miranda Kanahaukka: Loitsujen käsikirja V
☞ Emeric Kytkin: Muodonmuutokset keskitasolle
☞ Arsenius Mittalasis: Taikaliemet ja -juomat
☞ Vulcan Saros: Astronomian tähtitaivas
☞ Quentin Tytina: Pimeyden voimat. Itsesuojeluopas

Muut tarvikkeet

☞ 1 taikasauva
☞ 1 noidankattila
☞ 1 lasi- tai kristallipullosarja
☞ 1 punnussarja
☞ 1 kaukoputki
☞ 1 suojakäsineet
☞ muistiinpanovälineet

  

http://tylypahka.w2.fi/

©2018 · TYLYPAHKA · - suntuubi.com